Viime hiihtolomalla meidän oli tarkoitus lähteä äkkilähdöllä Egyptiin, mutta se suunnitelma kariutui, kun maahan ei suositeltu matkustamista erilaisten mielenosoitusten ja rauhattomuuden vuoksi. Noh, me otettiin sitten lennot vaihtoehtoisesti Dubain aurinkoon, koska kauemmaskaan meillä ei ollut varaa lähteä siltä istumalta. Tälläkin hetkellä mulla on kauhea matkakuume, jonka vuoksi päädyin näitä kuvia kertaamaan ja ajattelin samalla tehdä teille kunnon postauksen aiheesta.
Tietokoneen valokuvakansiosta löytyy sadoittain epäonnistuneita otoksia, joihin tämä maailman korkein rakennus (828 m) Burj Khalifa on yritetty ikuistaa. Ei ollut helppoa ei, mutta olipahan näyttävä torni.
Dubai Mallin ennätysleveä akvaario, jossa uiskenteli mm. haita, rauskuja ja muita eksoottisia kaloja. Dubai Mallissa ei tekeminen loppunut kesken, sillä shoppailun (1200 liikettä) jälkeen voi käydä tutustumassa mm. underwater zoohon, 22 elokuvateatterisaliin, luistelukenttään ja johonkin SegaRepublic-mestaan, jossa voi tietyllä rahasummalla pelata huippuhienoja tietokonepelejä. Kyseisessä kauppakeskuksessa oli tosiaan noin 1200 liikettä, joten shoppailtavaa riitti. Harmi, että lähdettiin tälle reissulle sen verran ex tempore, että en ehtinyt kunnolla säästämään rahaa kaikkea ihanaa varten. Alemmissa kuvissa on Dubai Mallin sisäpiha. (Pieni nolo tarina siitä kun me luultiin, tämän kauppakeskuksen parkkitaloa itse the kauppakeskukseksi. Joo, olihan sekin aika hieno ulkoapäin...)









Dubaissa suositeltiin maksullisia rantoja (sisäänpääsymaksu n. 50 cnt/naama/päivä), koska ne olivat kauniita, hyvin hoidettuja ja ennen kaikkea turvallisia (vartioituja, ei tarvinnut pelätä oman lompakkonsa puolesta). Me loikoilimme pääasiassa Jumeirah Beachillä, jota reunusti kaunis puistoalue, jolla paikalliset kävivät viettämässä päivää. Ranta oli aivan mahtava, mutta tietysti täynnä turisteja. Ei tarvinnut kauas kävellä, kunnes kuuli jonkun pölöttävän suomea venäjästä puhumattakaan. Meitä luultiin joka päivä useaan otteeseen venäläisiksi. Lämpöä helmikuussa oli noin 23-25 astetta eli hieman viileämpää kuin mä olin odottanut ja rannalla olikin tuulisen sään takia välillä hieman kylmä makoilla. Kaikkein järkyttävin asia mun mielestä tosin oli se, että Persianlähden vesi on tuohon aikaan myös jääkylmää! Siis mitä ihmettä, onhan tuolla talvi, mutta silti.



Burjuman Mallissa (noin 300 liikettä) sijaitseva YO!-sushi vei mun sydämen. Oi, namnam. Perinteinen liukuhihna sushila, jossa sai valita niin monta pikkuannoksen kuin huvitti ja lopuksi ne maksettiin lautasten värikoodien mukaan kassalle. Kaikki kauppakeskukset muuten sijaitsivat aivan metropysäkkien yläpuolella, joten kulkeminen oli mielettömän helppoa.
 |
Paikallisen asuintalo Jumeirahin alueella. Pihassa tietysti nökötti yksiön kokoinen katumaasturi (Hummeri, Lexus, Mersu, Porsche Cayanne..) ja pari erilaista urheiluautoa (esim. musta Ferrari ja keltainen Ferrari). Rahasta ei näyttänyt olevan pulaa tällä alueella, sillä jokaisella pihalla näytti työskentelevän erilaisia puutarhureita, allaspoikia ja lastenhoitajia. Jumeirahin alueella asui kuulemma rikkaita länsimaalaisia ja paikallisia öljyrikkaita. |


Ensimmäinen kuva metroasemalta sisältä ja toinen ulkoa. Metrokortti on kätevin ja edullisin tapa matkustaa Dubaissa, sillä metrokortilla pystyi maksamaan myös busseissa kuin metroissakin ja hintaa matkoille tuli yleensä noin 10 cnt/suunta. Metroissa pyöri jatkuvasti poliiseja, joten turvallisuuden tunne oli taattu, vaikka metrot olivatkin ruuhka-aikaan hyvin täynnä ulkomailta tulleita (miespuolisia) työntekijöitä. Luulen, että yleiseen turvalliseen ilmapiiriin vaikuttaa Dubain tiukka lainsäädäntö, joka varmistaa, että sitä rankasti rikkovat teloitetaan tai karkoitetaan pois maasta. (Kauppakeskuksissa kielletään muuten pussailu ja yleinen kiehnaaminen kyltein, paikalliset nuoret pariskunnat uskaltavat juuri ja juuri pitää toisiaan kädestä! :D)
Mall of Emiratesin (vain 500 liikettä) kuuluisa laskettelukeskus. Arvaa näyttääkö muuten hassulta, kun porukka viiletti rinnettäpitkin sheikki-kaavut päällä! Me illastettiin aivan tuon ikkunan luona ja hajoiltiin monta kertaa.
Miinuspuoli matkassa oli pukeutumissäännöt. Mun oli hyvin vaikeaa löytää vaatekaapistani tarpeeksi pitkiä housuja ja t-paitoja, jotta saisin peitettyä itseni siveelliseen olomuotoon arabimaan standardien mukaan. Pikkumekkoja ja shortseja kun olisi löytynyt vaatekaapista yllin kyllin...